Finnair revittelee tuoreessa blogissaan

Finnair laajensi julkista bloggaustaan toimitusjohtajaan ja toimitusjohtaja päätti heti aloittaa räväkästi. Blogin avaus käsittelee lentäjien palkkavaatimuksia ja sen vaikutuksia yhtiön johdon toimintaan. Harvoin näemme toimitusjohtajilta näin suoraa tekstiä. Tällaiseen blogi onkin oiva väline.

Lainaus Finnairin toimitusjohtajan blogista:

“Tässä on kyse aivan liiketoiminnan ytimestä: kenellä on oikeus päättää yhtiön omaisuuden tehokkaasta käytöstä? Mikäli tämä valta kuuluu pilottien unionille, yhtiön johto ja hallitus ovat voimattomia hoitamaan tehtäviään”

Finnairin blogeissa kommentointi on mahdollista ja RSS-syötteet löytyvät. Kyseessä onkin hyvin esimerkillinen yrityksen perustama blogikanava.

Blogissa kirjoittajia tulee olemaan useita. Kirjoituksia ovat julkaisseet ympäristöjohtaja Kati Ihamäki, tuotannonohjauksesta vastaava johtaja Ville Iho, palvelun kehittäjä Markku Remes sekä viestintäjohtaja Christer Haglund. Lehdistötiedotteen mukaan blogiartikkeleita on ensimmäisen viikon aikana käynyt lukemassa yli kymmenen tuhatta kävijää.

Finnairissa on kirjoitettu sisäisiä blogeja jo kolmen vuoden ajan. Sisäisiä blogeja kirjoittavat nykyisin monet yhtiön asiantuntijat ja sisäiset blogit ovat osoittautuneet erittäin suosituksi vuorovaikutuskanavaksi (lähteenä Finnairin lehdistötiedote).

Finnair on valinnut julkisen sivustonsa blogialustaksi WordPress Mu:n, joka on suositun WordPress-blogialustan yhteisöversio (Mu = MultiUser). Finnair on lisäksi päässyt mukaan WordPressin VIP -ohjelmaan, jonka avulla perustaminen on ollut edullista ja infrastruktuuri nojautuu suosittuun, kaupalliseen WordPress.com alustaan. Näin Finnairin ei ole tarvinnut sijoittaa omaan järjestelmäympäristöön eikä ylläpidostakaan tarvitse huolehtia itse. WordPress VIP -ohjelma on kuitenkin avoin vain korkean profiilin yrityksille tai yhteisöille.

MTV3 perustaa asuntoportaalin

MTV3 aikoo lanseerata keväällä Jokakoti.fi asuntoportaalin Etuovi.comin ja Oikotien kilpailijaksi. Kyseessä lienee Maikkarin merkittävin verkkokehitysprojekti vuonna 2009.

Erityisesti kiinteistönvälittäjille uusi avaus lienee tervetullut, koska asuntomarkkina on verkossa keskittynyt vahvasti Etuoven ja Oikotien käsiin.

Verkkopalvelun tueksi perustetaan myös televisio-ohjelma, jonka tärkeimpänä tehtävänä on tuoda kävijöitä asuntoportaaliin. Tämä vaikuttaisi olevan jatkoa MTV3:n aiemmille hankkeille (kuten Keventäjät.fi) joissa ensin perustetaan palvelu verkkoon ja sitten rakennetaan ohjelmatarjontaa televisioon kyseisen palvelun ympärille.

Tavoitteena on portaalilla saavuttaa nopeasti markkinajohtajan asema (lähteenä Kauppalehti). Tämä tarkoittaisi Etuoven ohittamista ja reilusti yli 300 000 viikkokävijän määrän saavuttamista. Oikotien asuntoilmoittelun ohi pääsisi jo reilulla 200 000 viikkokävijällä.

Televisiokanavan tukemanakin Jokakoti.fi saa tehdä kyllä valtavasti töitä jos aikoo haastaa Etuoven ja Oikotien asemaa asuntomarkkinoilla. Esimerkiksi markkinoiden kolmonen Nettiasunto.com tahkoaa vain 30 000 viikkokävijän lukemia.

Etuovi.com kaipaisi hakukoneoptimointia

Vierityspalkin viime päivien liikenteestä löytyi mielenkiintoinen esimerkki tilanteesta joka kaipaisi hakukoneoptimointia. Hakusanalla “etuovi.com” tulee Googlen tuloksissa kärkituloksissa ihan oikea sivusto, mutta kärkitulokset vievät kävijät aivan vääriin paikkoihin.

Kärkitulokset vievät hakutulossivuihin jotka ovat vanhentuneita sisäisen hakukoneen tulossivuja. Kävijät pääsevät ensimmäisenä ihmettelemään monimutkaista lomakesivua jossa on ylimpänä punainen varoituslaatikko.

Seuraava tulospari Googlen tulossivulla ohjaa kävijät yksittäisen välittäjän omalle sivulle ja Etuoven mediakorttiin. Ei ole ihme, että moni on päätynyt Vierityspalkin artikkeliin joka sijoittuu tulossivun loppupuolelle. Esimerkki konkretisoi hyvin sen, että hakukoneoptimointi ei ole vain liikenteen kasvattamista vaan myös oikeiden sivujen nostamista oikeilla termeillä.

Vierityspalkin artikkelissa julkaisujärjestelmien ja hakukoneoptimoinnin suhteesta määriteltiin tärkeimmiksi asioiksi kuvaavat sivujen titlet ja julkaisujärjestelmän tekninen käyttöönotto. Tässä Etuoven esimerkissä korostuvat kummatkin näistä asioista. Ensinnäkin tilannetta auttaisi jos Etuoven sivuilla olisi järkevät titlet, koska tällöin kävijät edes tietäisivät mille sivuille tuloksista päätyvät. Järkevä title-systeemi olisi jo saattanut myös estää koko ongelman syntymisen. Toisena isona ongelmana Etuovella näyttää olevan julkaisujärjestelmä joka sallii hakutulosten indeksoimisen. Jo pelkästään dynaamisen sisällön indeksoinnin kontrolloinnilla esiintyvät ongelmat estettäisiin helposti.

Hakukoneoptimoinnin erityisasiantuntijat varmasti osaavat vielä listata monia ratkaisuja lisää. Joka tapauksessa Etuoven esimerkki havainnollistaa hakukoneoptimoinnin tarvetta monilla suurilla sivustoilla.

Etuovella ei tosin hakukoneoptimointiin ole taidettu muutenkaan panostaa, koska hakusanalla “etuovi” ei Suomen suurin asuntosivusto tule edes ensimmäisenä hakutuloksena. Tällaisesta mokailusta saisi urheilussa jo jäähyn tai varoituksen.

Ei ihme, että Etuovi-niminen web-firma myy etusivulleen mainostilaa. Liikennettä mahtaa olla ihan mukavasti.

Digimedia-ala vuonna 2008: isoimmat trendit Suomessa

Vierityspalkin toimitus päätti katsastaa mitä tapahtui digimedia-alalla vuonna 2008. Toimitus listasi kymmenen (10) isoa kohtaa jotka mielestämme vaikuttivat laajalti koko digimedia-alan tekemiseen ja kehitykseen. Lukijoiden kommenttien perusteella toivomme julkaisevamme sitten top-5 listan jossa on jäljellä vain ne kaikkein tärkeimmät.

Kommentoikaa ja kertokaa oma top-5 listanne: Mitkä olivat tärkeimmät ilmiöt ja tapahtumat digimedia-alalla vuonna 2008?

Toimituksen ehdotukset vuoden 2008 tärkeimmiksi tapahtumiksi:

1. Internet arkipäiväistyi ja muuttui marginaalimediasta kokoavaksi ja yhdistäväksi supermediaksi

Vuonna 2008 Suomi meni aidosti verkkoon. Nettiä ryhdyttiin käyttämään monipuolisemmin ja aikaisempaa arkisempiin asioihin. Pankkiasioista siirryttiin lukemaan käsityöblogeja ja surffaamaan verkkokaupoissa.

Laajakaistat ja tietokoneet hankittiin jo aikaisempina vuosina, mutta vasta vuonna 2008 suuri massa löysi netin toden teolla. Esimerkiksi Facebook, IRC-Galleria ja verkko-ostokset muuttuivat asioiksi jotka eivät ole enää “netti-ihmisten” juttuja vaan osa normaalia elämää ja kanssakäymistä. Myös kaikki massamediat sanomalehdistä televisioon ryhtyivät raportoimaan internet-ilmiöistä aikaisempaa kattavammin, useammin ja asiantuntevammin. Nuorison nettikäytöstä puhuttiin paljon, mutta asiallisemmin kuin aiemmin. Enää ei ehdotettu vain lasten nettikäytön rajoittamista vaan puhuttiin osallistumisesta ja vanhempien taitojen kasvattamisesta. Kuntavaaleissakin kampanjointi tapahtui yhä enemmän verkon blogeissa ja tuloksia seurattiin kannettava sylissä televisiota katsoen.

Moni listan muista ilmiöistä tukee tätä ensimmäistä kohtaa. Internetin arkipäiväistymisen voidaan sanoa olevan megatrendi, joka kohtasi huippunsa vuonna 2008. Mitä mieltä olette? Muistetaanko vuosi 2008 myöhemmin “vuotena jolloin Suomi meni internettiin”?

2. Facebook löi itsensä läpi aikuisten IRC-galleriana ja opetti massoille mitä sosiaalinen media tarkoittaa

Yhteisösivustojen rantautuminen Suomeen ja käyttömäärien hurja kasvu todettiin vuosi sitten tehdyssä katsauksessa alkaneen vuoden 2007 aikana. Vuonna 2008 käyttömäärät kasvoivat entisestään ja palveluiden piiriin tulivat erityisesti sellaiset henkilöt, jotka eivät sitä ennen olleet netissä osallistuneet. Facebook houkutteli netin aktiivikäyttäjiksi vuoden 2008 aikana valtavan määrän erityisesti nuoria aikuisia. Facebook sai ihmiset rakentamaan omaa online-profiiliaan, jakamaan valokuviaan, kommentoimaan muiden kuvia ja keskustelemaan verkossa osana päivittäisiä rutiinejaan. Tämän muutoksen vaikutus tulee todennäköisesti tuntumaan lähivuosina kaikessa digimedian tekemisessä, aina työelämän web-palveluista kuluttajien harrastesivustoihin.

3. Vaikuttaminen verkossa kasvoi uudelle tasolle ja erityisesti blogit tulivat tärkeäksi osaksi politiikkaa ja vaalikampanjointia

Kuntavaaleissa nähtiin ennätysmäärä blogeja ja ehdokkaiden verkkosivustoja. Erityisesti Uuden Suomen blogiyhteisö onnistui herättelemään ennätysmäärän keskustelua ja aktivoimaan ehdokkaita kertomaan näkemyksistään ja tekemisestään. Jatkossa on vaikea kuvitella, että vaaleissa voisi menestyä ilman suunniteltua ja tavoitteellista verkkoläsnäoloa. Oma blogi ei ehkä ole välttämättömyys, mutta keskusteluun osallistuminen on. Facebook oli Suomessa erittäin tärkeä yhteisö kampanjoinnin kannalta. USA:n presidentinvaalit näyttivät myös mallia seuraavan vaiheen verkkokampanjoinnille jossa kampanjaa käydään monella rintamalla (esim. omissa yhteisöissä tyyliin MyObama ja mikroblogipalvelu Twitterissä).

Poliitikkojen toiminnalta odotetaan parempaa läpinäkyvyyttä ja kykyä yhteistoimintaan. Verkko tarjoaa blogeineen ja kommentointeineen loistavan mahdollisuuden vuoropuheluun äänestäjien ja muiden sidosryhmien kanssa. Pioneereja tässä toiminnassa ovat mm. ulkoministeri Alexander Stubb, kansanedustaja Jyrki J. Kasvi, Osmo Soininvaara ja kansanedustaja Paavo Arhinmäki.

4.  Iltapäivälehdet vakiinnuttivat paikkansa Suomen suurimpina sivustoina

Suomalaisten nettirutiineissa iltapäivälehdet näyttelivät vuonna 2008 entistä isompaa roolia. Tuoreet uutiset kulutettiin yhä kasvavissa määrin iltapäivälehtien sivustoilta ja tämä näkyi myös muiden lehtien verkkopalveluiden ‘iltapäivälehtimäistymisessä’. Iltapäivälehdet kasvattivat osuuttaan myös yritysostoilla ja uusilla palveluilla.

Iltapäivälehtien harrastamasta nettijournalismista löytyy monia mielipiteitä, mutta vuonna 2008 lehtien verkkopalveluiden käyttäjämäärät kasvoivat niin merkittäviksi että iltapäivälehtien verkkotoimintaa tullaan jatkossa seuraamaan entistäkin tarkemmin.

5. Sanomalehtien taistelu lukijoista kiristyi

Vuonna 2007 nähtiin jo sanomalehtien herääminen verkkoon, mutta konkreettinen muutos ja uudistukset nähtiin vasta vuonna 2008. Monien harmiksi sanomalehdet eivät onnistuneet kehittämään mitään merkittäviä ansaintamalleja verkkopalveluilleen vaan taistelu sivulatauksista kiihtyi vain entisestään. Maksimaalisia klikkimääriä metsästettiin jopa isoissa, arvostetuissa sanomalehdissä mm. otsikoimalla uutiset mahdollisimman räväkästi. Erityisesti “Katso kuvat!” otsikointi oli voimissaan. Yhä enemmän nähtiin myös uutisia jotka oli tuotettu enemmän otsikoita kuin viestintätehtävää varten. Erilaisia variaatioita “Katso tissit!” -uutisista nähtiin verkkomediassa monien mielestä aivan liian paljon.

Oliko vuosi 2008 kriisin alkua sanomalehdille? Saadaanko ilmaiset verkkolehdet kannattamaan? Onko verkossa kaikkien lehtien todella pakko julkaista ne samat uutiset? Millaisia muutoksia mahtaa olla sanomalehtialalla odotettavissa vuonna 2009?

6. Sisältöpalveluiden kehityksessä oli haasteita kautta rintaman

Suurista odotuksista huolimatta sisältöpalvelut eivät saaneet osakseen suuria otsikoita vuoden 2008 aikana.

Sanomalehdet taistelivat sisältöjensä jakelun ja ansaintamallien kanssa. Musiikkipalvelut eivät ottaneet merkittäviä kehitysaskeleita ja videopalveluissakin seurailtiin lähinnä YouTuben viitoittamaa tietä flash-videoille. Lopulta Igglokin myytiin Sanomalle osaksi Oikotietä. Nokiankaan OVI-palvelut eivät saavuttaneet menestystä ja uusia tulokkaita raskaan sarjan sisältötarjoajiksi ei vuonna 2008 nähty.

Sulake on edelleen yksi harvoista suurista suomalaisista menestyvistä sisältöpalveluista.

7. Mikroblogaaminen alkoi saada laajempaa huomiota

Jaikun ympärillä kuhistiin koko vuosi tasaisesti. Palvelun jatkokehitys on edelleen kysymysmerkki ja kilpailija Twitter kerää kannattajia myös Suomessa. Mikroblogipalvelut liittyvät läheisesti Facebookin nousuun ja bloggauksen valtavirtaistumiseen. Twitter on osoittanut maailmalla olevansa ainutlaatuinen konsepti ja palvelu.

Esimerkiksi USA:n presidentinvaaleissa mikroblogaus osoittautui mitä soveltuvimmaksi viestintävälineeksi. Reaaliaikaisempi blogaus ja ajatusvirta ovatkin mikroblogauksen tärkeimpiä sovellusalueita. Varhaiset omaksujat ovat löytäneet Twitterille ja Jaikulle jo monipuolista käyttöä Suomessakin. Jaiku on tosin edelleen varsin pienen piirin keskusteluseurantakunta.

Valtavirran herääminen mikrobloggaukseen tuntuu vielä olevan kaukana, mutta vuoden 2008 aikana käytiin paljon keskusteluja mikroblogauksesta ja ilmiö kasvatti suosiotaan tasaisesti.

8. Pelimarkkinat ja peliyhteisöt kehittyivät ja kasvoivat

Peliyhteisöt levisivät ympäri maailmaa ja taukopelaamisesta tuli harrastus myös isolle osalle suomalaisista. Mediatalot kehittivät taukopelipalveluitaan ja kasvattivat liikennettään näiden avulla. Samalla konsolipelaaminen löi itsensä voimalla läpi erityisesti musiikkipelien avulla (Rock Band, Guitar Hero, ym.). Kaikki konsolivalmistajat (Microsoft, Sony, Nintendo) lanseerasivat uusia versioitaan online-yhteisöistään ja konsoleiden yhteisöllinen verkkopelaaminen nousi uudelle tasolle. Konsoleiden online-yhteisöt kasvattivat tarjontaansa myös musiikki- ja videopuolella.

Vuonna 2008 nähtiin ensimmäisiä merkkejä massiivisten peliyhteisöjen kehittymisestä monilla eri aloilla. Samalla nähtiin näiden yhteisöjen voima myös muiden sisältöjen ja palveluiden jakelussa. Pelimarkkinat ovatkin hyvää vauhtia ohittamassa musiikkimarkkinat myös Suomessa. Ainakin vuoden 2008 kehityksen perusteella vaikuttaisi virtuaalimaailmojen seuraavan harppauksen liittyvän vahvasti pelaamiseen.

9. Viranomainen jalkautui varovasti nettiin: Nettinuorisotyö vakiintui, yhteisöpoliisillakin myönteinen alku

Poliisin toiminta ja toimimattomuus internetissä herätti paljon keskustelua. Tarvittavista määrärahoista ja linjauksista ei vielä ehditty puhumaan kovin paljoa, mutta vuonna 2009 keskustelu varmasti jatkuu. Vuoden 2008 ansioksi voidaan erityisesti laittaa aiheen nouseminen mediakynnyksen yli. IRC-Gallerian tiedottajat olivat kysyttyjä vieraita moniin keskusteluohjelmiin ja kokonaisuutena koko kansan tietoisuus netistä kasvoi varmasti merkittävästi.

10. Tietoyhteiskuntahankkeista paljastui paljon selvitettävää

Valtio on tehnyt pioneerityötä verkon palvelukehityksen kanssa jo vuosia. Rahaa on jaettu monenlaisiin innovaatioprojekteihin ja sähköisiin palvelukanaviin. Vuoden aikana käsitellyt selvitykset maalasivat toiminnasta varsin ikävää kuvaa. Joukossa on menestystarinoita ja järkeviä projekteja, mutta varsin paljon toimintaa joka ei ole edistänyt julkisten sähköisten palveluiden laatua millään tavalla.

Luotettava tunnistautuminen oli myös vuonna 2008 uudestaan otsikoissa ja ehkä lähiaikoina näemme uusia avauksia sähköisen tunnistamisenkin saralla. Kokonaisuutena valtion verkkopalveluprojektit toivottavasti saadaan vuoden 2009 aikana paremman projektijohdon alaisuuteen.

Yhteenvetona tärkeimmät digimedia-alan trendit Suomessa vuonna 2008:

1. Internet arkipäiväistyi ja muuttui marginaalimediasta kokoavaksi ja yhdistäväksi supermediaksi
2. Facebook löi itsensä läpi aikuisten IRC-galleriana ja opetti massoille mitä sosiaalinen media tarkoittaa
3. Vaikuttaminen verkossa kasvoi uudelle tasolle ja erityisesti blogit tulivat tärkeäksi osaksi politiikkaa ja vaalikampanjointia
4. Iltapäivälehdet vakiinnuttivat paikkansa Suomen suurimpina sivustoina
5. Sanomalehtien taistelu lukijoista kiristyi
6. Sisältöpalveluiden kehityksessä oli haasteita kautta rintaman
7. Mikroblogaaminen alkoi saada laajempaa huomiota
8. Pelimarkkinat ja peliyhteisöt kehittyivät ja kasvoivat
9. Viranomainen jalkautui varovasti nettiin: Nettinuorisotyö vakiintui, yhteisöpoliisillakin myönteinen alku
10. Tietoyhteiskuntahankkeista paljastui paljon selvitettävää

Nyt on vuoro Vierityspalkin lukijoilla. Palautetta voi listan kymmenestä (10) kohdasta antaa kommenteissa: anonyymina tai nimen kanssa. Oman näkemyksen voi lähettää myös toimituksen listalle toimitus-lista@vierityspalkki.fi

Toivoisimme erityisesti kritiikkiä ja täydennyksiä listalle sekä omaa top-5 listaanne vuoden 2008 tärkeimmistä ilmiöistä.

Suomalaisten suosikkisivustot vuonna 2008

Kesällä 2008 Vierityspalkki arvioi YLEn työryhmän tekemää suosikkilistaa ja teki katsauksen Suomen suosituimpiin sivustoihin. Nyt vuoden 2008 lopussa tätä listaa voidaan verrata Googlen julkaisemaan top-10 hakusanalistaan ja arvioida mitkä todella ovat Suomen top-10 sivustot tällä hetkellä.

YLEn työryhmän suosittelemassa sivustokoosteessahan oli painotettu suomalaisille hyödyllisiä ja kiinnostavia sivustoja eikä välttämättä otettu huomioon sivustojen kävijämääriä. Tällä listalla juhlivat mm. uutispalvelu Ampparit.com, haku- ja karttapalvelu Eniro, videopalvelu YLEn Areena, tietopalvelu Kirjastot.fi, Googlen sähköpostipalvelu Gmail, keskustelupalsta Suomi24, tietovisailupalvelu Älypää ja tietosanakirja Wikipedia.

Alan ammattilaisten raamattuna toimiva TNS Metrix antaa toisenlaisen katsauksen parhaisiin sivustoihin. TNS Metrix ei tosin mikään täydellinen top-lista ole sekään, koska listauksesta puuttuvat monet suuret sivustot. Listalla olevien palveluiden keskinäiseen tilanteeseen TNS Metrix toki antaa hyvin uskottavan katsauksen. Kärkipaikoilla kisaavat viikosta toiseen Iltalehti, Ilta-Sanomat, MTV3, Suomi24, Helsingin Sanomat ja YLE. Kirittäjinä listalla ovat mm. IRC-Galleria, Eniro, Plaza, Telkku.com, Kauppalehti, NettiX, Huuto.net.

TNS Metrixin tilastoja tulkittaessa on aina toki muistettava, että useimmat mediakonsernit ovat niputtaneet useita eri palveluita saman sateenvarjon alle ja kasvattaneet näin kokonaisliikennettään. Esimerkiksi iltapäivälehtien kohdalla on huomioitava, että päivän kuumat uutiset eivät toki ole ainoita asioita minkä takia sivustolle saavutaan. Esimerkiksi erilaiset taukopelit ovat erittäin merkittävä osa kummankin iltapäivälehden liikennettä. Iltalehdellä on Arcade.fi ja Ilta-Sanomilla Pelikone.fi.

Googlen hakutilastojen perusteella muodostettu top-lista on todennäköisesti varsin uskottava suomalaisten sivustojen top-lista. Googlea käytetään yhä enemmän sivustoille siirtymiseen. Googlen top-10 hakusanat ovatkin pelkästään sivustojen nimiä, jotka on kirjoitettu tarkoituksena siirtyä sivustolle. Esimerkiksi TNS Metrixiin verrattuna Googlen lista edustaa huomattavasti paremmin suomalaisten surffailijoiden mieltymyksiä verkossa. Googlen listalle kun nousevat myös kansainväliset megasivustot, jotka ovat myös suomalaisten surffailijoiden suosikkipaikkoja.

Vuonna 2008 suomalaisten eniten hakemat palvelut olivat:

1) YouTube, globaali videopalvelu (hakusana “youtube”, “you” ja “tube”)

2) IRC-Galleria, yhteisö- ja keskustelusivusto (hakusana “irc”)

3) Iltalehti (hakusana “iltalehti”)

4) Ilta-Sanomat (hakusana “iltasanomat”)

5) Suomi24, keskustelupalvelu (hakusana “suomi24″)

6) Wikipedia, tietosanakirja (hakusana “wikipedia”)

7) Google, hakukone (hakusana “google”)

8) Facebook, yhteisösivusto (hakusana “facebook”)

9) “sanakirja”, jolla päästään Sanakirja.org-palveluun

Näiden lisäksi monien isojen yrityksien nimillä haetaan paljon. Suomessa eniten näitä brändihakuja saavat Nordea, Eniro, Nettiauto, Nokia, Etuovi, Veikkaus, OP, VR ja Telkku.com. Hakumäärien näkökulmasta yrityksien brändeihin kohdistuvat haut eivät jää kovin paljoa jälkeen muista vahvoista verkkobrändeistä. Samalle listalle laitettuna yritykset mahtuisivat todennäköisesti top-20 tai vähintään top-30 joukkoon. Esimerkiksi “google”, “sanakirja” ja “nordea” ovat hyvin lähellä toisiaan hakumäärissä.

Suomalaisten eniten käyttämät palvelut ovat kuitenkin yhteisöpalveluita. Erityisesti YouTube, IRC-Galleria ja Suomi24 ovat ilmiömäisessä asemassa suomalaisessa verkkomediakentässä. Facebook nousee edelleen hurjaa vauhtia ja voi hyvin 2009 vuoden aikana ohittaa nämä kaikki.

Eniten vierailtujen palveluiden jäljessä tulee erittäin paljon pieniä palveluita, jotka keräävät merkittävää liikennettä. Isoja tuotantotaloja ovat mm. Alma Media, Yhtyneet kuvalehdet, Sanoma Magazines, Taloussanomat, Nelonen Media, Talentum, Coronaria ja A-lehdet. Näistä monet ovat haastajia, joilla on vuonna 2009 paljon haluja murtautua raskaaseen sarjaan.

Lähikauppa värvää neuvonantajia

Suomen Lähikauppa Oy – Siwa, Valintatalo ja Euromarket – valjastaa asiakkaat kehittämään kauppakonseptejaan. Neuvonantajat -palvelun käyttäjäsopimus kuvaa palvelun tarkoitusta seuraavasti: Neuvonantajat -palvelun tarkoituksena on toimia yhteys-, palaute- ja asiakaspalvelukanavana Yhtiön ja Käyttäjän välillä. Yhtiö saattaa esitellä erilaisia vaihtoehtoja kauppojen tuotevalikoimien, palveluiden ja kauppojen toimintaan liittyvien muiden asioiden kehittämiseksi ja pyytää Käyttäjien palautetta, kehitysideoita sekä muihin lähikauppaan ja lähipalveluihin liittyviä mielipiteitä.

- Halusimme löytää toimivan ja nykyaikaisen tavan keskustella kuluttajien kanssa, kertoo Kuluttaja ja Brändit –toiminnosta vastaava johtaja Taru From, Suomen Lähikauppa Oy:stä tiedotteessa.

Asiakkaiden esittämien ideoiden oikeuksiin esitetään selvä kanta: Yhtiöllä on oikeus hyödyntää kaikilta osin liiketoiminnassaan, jatkokehittää ja luovuttaa rajoituksitta Neuvonantajat-palvelussa esitettyjä ideoita, konsepteja tai muita ajatuksia taikka rekisteröidä edellä mainittuja, milloin ne ovat rekisteröitävissä.

Henkilötietolain mukainen Rekisteriseloste avaa kertyvän tiedon käyttöä yksityiskohtaisesti. Rekisterin tietoja käytetään:

• Tilastolliseen käsittelyyn neuvonantajan yhdistämiseksi hänelle ominaiseen asiakasryhmään
• Neuvonantajien tuottaman tiedon ja palautteen liittämiseen tiettyyn demografiseen ryhmään
• Tradekan ja neuvonantajien välisen keskustelun mahdollistamiseen
• Asiakassuhteen hoitamiseen ja mahdolliseen palkitsemiseen neuvonantajatyöstä
• Markkinointitutkimuksiin

Käyttöehdot ja rekisteriseloste ovat ansiokkaan suorasanaisesti kirjoitettuja – asiakkaalle kerrotaan kiemurtelematta, mistä on kysymys.

Parhaillaan Neuvonantajilta tiedustellaan, mistä on parhaat lähikaupat tehty, Tulisivatko he lähikauppaan kahville, ja kokisivatko he hyödylliseksi, jos voisivat katsoa puhelime tai auton navigaattorista missä on lähin lähikauppa.

Toteutuksesta vastaavat Tradeka Oy, Ego Beta Oy sekä Kuulas Oy.

Ensimmäisenä kuluttajien idealaarille ehti syksyllä Sonera. Soneran Aivo – palvelu näyttää varsin virkeältä vielä kolmen toimintakuukauden jälkeenkin.

Portaalien luvattu maa

Tietoyhteiskuntahankkeiden viime vuotisissa selvityksissä nousi esiin monia kiinnostavia asioita. Yksi erityisen mielenkiintoinen oli valtionhallinnon eri organisaatioiden mieltymys rakennella alueellisia portaaleita.

Kaikkein aktiivisin portaalipuuhastelija on ilmeisesti ollut Lappi. Talouselämän artikkelissa todetaan portaalipuuhasteluista seuraavaa:

”Syytä päällekkäiselle toiminnalle ei pystytty tarkastuksen yhteydessä selvittämään. Maakunnan eri osissa kehitettiin edelleen uusia portaaleja. Tarkastuksessa havaittiin ainakin seuraavat portaalit, jotka olivat tuotantokäytössä tai joita oltiin kehittämässä: Tunturi-Lapin kehitys ry:n tunturilappi.fi-portaali, Luoteis-Lapin Matkailu ry:n tunturi-lappi.fi-portaali, Pohjois-Lapin alueyhteistyön kuntayhtymän ylläpitämä eLappi.fi-portaali, Meri-Lapin Matkailun merilappi.com-portaali, Rovaniemen Kehitys Oy:n rovanieminyt.fi-portaali, Rovaniemen ja Ranuan muodostaman seutukunnan seutu.rovaniemi.fi-portaali, Lapin Markkinointi Oy:n laplandfinland.com-portaali, Kemi-Tornio-seudun kemi-tornioregion.fi-portaali sekä yksityisen toimijan ylläpitämä Lapland.ws (Lapland.fi). Edellisten lisäksi Lapin lääninhallituksen myöntämällä avustuksella oli tarkastusajankohtana meneillään Osviitta-tietopalvelu Rovaniemi.fi-verkkopalvelut-hanke sekä Lapin liiton omana hankkeena Lapin maakuntaportaali-hanke.”

Syyt sekamelskaan ovat yleensä hyvin tuttuja yritysmaailmastakin. Uusi palvelu on aina helpompi projektoida ja rahoittaa kuin lähteä kehittämään jotain olemassa olevaa. Monilla suomalaisilla yrityksilläkin on verkkosivustoja kuin sieniä sateella eikä kenelläkään ole kokonaiskäsitystä palveluiden tilanteesta. Yritykset ovat ehkä taipuvaisempia synnyttelemään sekalaisia kampanjasivustoja pitkin verkkoa kuin kokonaisia portaaleja, mutta yleensä lopputuloksena on yhtälailla keskinkertaisia verkkopalveluita joilla on pari hassua kävijää ja ajat sitten kulutettu kehitysbudjetti.

Valtionhallinnossa on kyse kuitenkin veronmaksajien rahoista joten parempaan yhteistyöhön ja keskitetympään palvelutoimintaan tulisi ohjata astetta voimakkaammin.

Mihin sekalaisia maakuntaportaaleita ylipäätään tarvitaan?

Suomessa on jo suomi.fi -portaali jonka tulisi olla portti kaikkeen mahdolliseen. Suurin osa villinä liikkuvista portaalirahoista kannattaisi laittaa kyseisen maaportaalin kehitykseen. Ainakin olisi järkevämpää kehittää vain muutamaa selkeästi konseptoitua megapalvelua kuin valtavaa sivustoverkostoa. Sama portaali voisi yhtä lailla palvella matkailijoita kuin sähköisen asioinnin etsijöitä. Esimerkiksi ulkomaanmatkailijoiden palveleminen omilla portaaleillaan on täysin järjetöntä. Samanlaisia tarpeita matkailuinformaatiolle on myös suomalaisilla itsellään.

Alueellisen tiedon löytämisessä kaupunkien ja kuntien verkkopalvelut ovat joka tapauksessa monille ensisijainen lähtöpiste. Lisäksi kaupungit ja kunnat ylläpitävät omia verkkopalveluitaan joka tapauksessa, ja yleensä vielä monikielisenä. Kaupunkien ja kuntien verkkopalveluiden yläpuolelle perustetut maakuntaportaalit kertovat lähinnä monimutkaisista organisaatiorakenteista ja eri organisaatioiden yhteistyökyvyttömyydestä.

Jos laajempaa alueellista näkökulmaa halutaan rakentaa niin Suomi.fi tuntuisi ainoalta oikealta ratkaisulta.

Vaihtoehtoisesti kaupunkien ja kuntien verkkopalvelut voisi tietysti keskittää ja standardoida. Tällöin alueelliset portaalit saattaisivat jopa olla järkevä ratkaisu standardoitujen asiointipalveluiden rinnalla. Tämä tuntuu kuitenkin varsin epätodennäköiseltä skenaariolta.

Ristiinlinkityksellä ja yhteisellä sisältösuunnittelulla palveluiden löydettävyys kuntoon

Suuret mediayhtiöt näyttävät jo varovaista mallia siihen kuinka ristiinlinkitystä tehdään järkevästi erilaisten widgettien ja yhtenäisten metatietomallien avustuksella. Esimerkiksi Talentumin verkkopalvelut suosittelevat toistensa artikkeleita automaattisesti ristiin Leikin avustuksella. Sanomien palvelut tekevät samaa, mutta toistaiseksi hieman vähemmän automaattisesti. Uusi Suomi on sisältöyhteistyössä Arvopaperin, Kauppalehden, Tivin, MikroPC:n ja Uranuksen kanssa. Uuden Suomen etusivulta löytyvät yhteistyökumppaneiden uusimmat sisällöt ja sivun lopussa on houkutteleva Viikon valinnat -koostenäkymä. Esimerkiksi Uuteen Suomeen verrattuna on Suomi.fi vielä kaukana palvelun monipuolisuudessa ja ajankohtaisuudessa. Jos sekalaisista portaaliprojekteista kuitenkin siirrettäisiin rahaa Suomi.fi-palvelun kehitykseen, niin ajankohtaisuus ja palvelutaso voisivat olla toista luokkaa.

Suunnittelemalla ristiinlinkitys ja palveluiden yhteistoiminta kuntoon ei erillisiä portaalivirityksiä tarvittaisi ja kokonaisuus olisi käyttäjällekin selkeämpi.

Kaupunkien, kuntien ja valtionhallinnon palveluiden yhteistoiminnan kehittäminen tulisi olla yksi seuraavien vuosien tärkeimmistä sähköisen asioinnin kehityshankkeista – eikä sitä hanketta varten tarvitse perustaa portaalia!